Pyhän Jaakobin kirkon historiaa

Rymättylän kirkko rakennettiin keskiajalla kahden merenlahden väliselle kannakselle. Kirkkolahti oli suojaisa satamapaikka, myös nykyinen Kirkkojärvi oli tuolloin merenlahti.

Suomen keskiaikaisten kivikirkkojen rakentamishistoriasta on erilaisia käsityksiä. Rymättylän kirkon vanhimpana osana on pidetty sakastia, joka voidaan ajoittaa 1300-luvulle. Tämän käsityksen mukaan paikalla olisi tuolloin ollut puukirkko. Kivikirkko rakennettiin 1300- ja 1400-lukujen taitteessa ja holvaus tehtiin 1400-luvun lopussa. Kirkon maalaukset on tehty kun holvaukset on saatu valmiiksi mahdollisesti 1520-luvulla, jolloin uskonpuhdistus oli jo alkamassa Saksassa. Toisen käsityksen mukaan koko kirkkosali holveineen on rakennettu yhdellä kertaa 1400-luvun lopussa.

Rymättylän kirkko on omistettu Pyhälle Jaakobille. Toinen Jaakobille omistettu keskiaikainen kirkko on Rengon kirkko. Jaakob vanhempi eli Jaakob Sebedeuksen poika oli Jeesuksen opetuslapsi. Perimätiedon mukaan hän saarnasi evankeliumia Espanjassa asti. Kärsittyään marttyyrikuoleman jo vuonna 44 hänet haudattiin Espanjaan, Santiago de Compostellaan. Hänen haudastaan muodostui tärkeä pyhiinvaelluskohde, jollainen Santiago on tänäkin päivänä.

Rymättylän yksilaivainen kirkkosali on poikkeuksellisen ehyt kokonaisuus. Hyvin alhaalta alkavat holvikaaret luovat tuntemuksen yhtenäisestä tilasta. Kirkkosalissa istuessa katse kiinnittyy kuoriseinän viimeistä tuomiota esittävään maalaukseen. Alempana kuoriseinällä ovat apostolien kuvat. Kirkkoa kiertää Jeesuksen kärsimyksestä ja kuolemasta kertova kuvasarja Biblia pauperum eli Köyhien Raamattu. Tilaa koristavat myös kattoa ja holveja kiertävät kukka-aiheiset ornamentit.

Entisen kuoriaidan paikkeilla on 1300-luvulta peräisin oleva Triumfikrusifiksi. Muita keskiaikaisia puuveistoksia, mm. 1300-luvulta peräisin oleva Pyhä Jaakob, on kirkossa kaikkiaan kahdeksan kappaletta.

Kirkon uusin koristus on professori Päikki Prihan suunnittelemat messukasukat ja alttarivaatteet.